Nonniin, taas oli kyseessä kuuluisa viikonloppu-mässäys, ja siihen vielä lisäksi maanantai :/ En kehtaa pian kulkea missään tälläisenä läskinä.
Ja menkat loppuivat, MUTTA en uskalla astua vaa'alle :( Anteeksi
Eilen isä löysi kaapistani astioita, joihin olin oksentanut. S**tana oikeasti viduddaa kun aina pitää mennä penkomaan mun tavaroita! Piti siinä pienoisen puhuttelun, ja sanoi lopuksi
''Mä tyttö hankin sut hoitoon''. Sanoin siinä sitten vastaan
'' Siitä vaan, mitä väliä! Ette te pysty mitenkään todistamaan, että toi muka olisi totta! Sitä paitsi ne mukit on ollu tuola ainakin 3 viikkoa.''
Oikeasti, toisaalta pelottaa että joudun hoitoon, mutta uskon selviäväni siitä taas kerran valehtelemalla.
Painun huoneeseeni, kohta isä avasi oven ja kysyi kovaan ääneen keppi kädessä
''Pitääkö sut laittaa ojennukseen, pitääkö?''.
Pelkäsin oikeasti että isä lyö mua koska joskus kun olin pienempi se löi mua ja siskoa usein. Ei onneksi.
Isän lähdettyä huusin perään
''Väkivallalla uhkailu luokitellaan perheväkivallaksi!''.
Isä astui huoneeni ovelle ja sanoi minua nenäkkääksi. Huusin takaisin :
''Se ei oo yhtään nenäkästä jos sanon että väkivallalla uhkailu on perhevälivaltaa! Mä olen ottanut jo ammattitaitoisiin ihmisiin yhteyttä, ja he ovat sanoneet näin!''
Isäni voivotteli nenäkkyytäni, ja huusin, että minä ja siskoni pelätään häntä. Isä poistui.
Olin järjettömän vihainen, ja päätin painua polttamaan savukkeen. Pitäisi vain odottaa että koko muu talo nukkuisi, niin pääsisin ulos.. Pidin savuketta suussani, kädessäni ja haistelin sitä. Aina haistaessani savukkeen hajun olo rauhoittui. No, minähän sitten nukahdin siinä odotellessani.
Ps. Ihanaa nähdä lukijamäärän suurenevan(: Kiitos♥