En ole syönyt oikeastaan mitään tällä viikolla, mikä sinänsä on hyvä, ettei ole tarvinnut oksentaa. Olen ainoastaan juonut kahvia ja drinkkejä.
Paitsi että minun piti syödä (eilen) aamulla jogurttia, koska en halunnut herättää äidissäni kauheasti epäilyksiä. Mutta tiedän hänen vahtivan minua koko ajan, ja se on itseasiassa aika pelottavaa.
Äitini on siis äitiyslomalla, eikä töissä, toisin kuin isäni.
Lähdemme huomenna sukulaistemme luokse kahdeksi viikoksi, ja olen jo nyt järkyttynyt. Pelkään niitä ruoka-ja leivos annoksi, mitä naamani eteen tullaan tunkemaan. Ja ne pitäisi vielä syödäkin. Pelkään lihovani jälleen takaisin. En tällä hetkellä varmastikaan pelkää mitään muuta yhtä paljon.
En jaksa tätä. Aina pitää olla varomassa, pelkäämässä, että joku tulee kysymään
- Mikset syö?
Sitten pitää muutamassa sadasosasekunissa keksiä pätevä syy. Ja saat vain yhden mahdollisuuden. Kerrottuasi ensimmäisen syyn et voi sanoa enää toista.
Tänään aamupaino n. 49kg. Matkalla kohti täydellisyyttä→
Nyt en luovuta. Nyt en lopeta, en lopeta vaikka kylkiluut tuntuisivat kuinka.
Oon miettiny, et miten sun vanhemmat ei kato sun syömisiä ton tarkemmin? Tai kun mun omat vanhemmat vahtii joka syömiset enkä nykyään ees saa vaikuttaa sen annoksen suuruuteen. En ymmärrä et miten pystyt sit olemaan koko päivän syömättä.
VastaaPoistaOn pitäny jo useemmin kysyä tätä ku en onnistu ikinä ymmärtämään.
Mut jaksamisia ja muutenki kaikkea hyvää ;>
Kiitos kommentista(:
VastaaPoistaSe on aina ollu niin, että jos isä on kotona, niin se tietää rankempaa vahtimista ruoan suhteen.
Joten thank you God, isä ei ole kotona, vaan äiti(:
''En ymmärrä et miten pystyt sit olemaan koko päivän syömättä.''
- Ensimmäisinä päivinä on aina ihan älyttömän vaikeeta olla ilman ruokaa, mutta kun pitää pään pystyssa, eikä luovuta, tuntuu että voi pysty vaikka mihen tahansa:)
Ahaa okei, silti jotenki mulle niin ihmeellistä koska ite en pystyis siihen mun vanhempien ylihuolehtimisien takia :/
VastaaPoistaSiis meinasin sillä et miten sun vanhemmat "antaa" sun olla syömättä, ku kyllä mäkin pystyisin olemaan syömättä koko päivänä jos eläisin yksin tai vanhemmat ei vahtis.
Mutta hyvä sulle että sä pystyt ;> vaikka toivonkin että voisit syödä ihan ilman mitään ongelmia sil syömishäiriöt ei oo mukavia, joten ehkä sanonkin että harmi että pystyt. :/