Tämän viikon syömiset ovat menneet päin prinkkalaa.
Suurimman osan päivän aterioista olen korvannut herkuilla, leivällä, tai sitten olen jättänyt aterian välistä.
Koska vanhempani ovat suurimmaksi osaksi päivistä pois, saan vapaat kädet syödä mitä haluan. Ja kiusauksesta on aina tullut sen verran suuri, etten ole voinut vastustaa.
Puhuimme tästä ongelmasta psykologini kanssa maanantaina.
Sain kotitehtäväksi yrittää olla korvaamatta aterioita herkuilla tai muilla vastaavilla.
Lisäksi mietimme, että jos mun ongelmat syömisten kanssa ei oikeasti ala sujumaan, niin palaisin taas päiväosastolle. Mulla ei sinänsä ole mitään sitä vastaan, mutta asiat, mitkä saa mut pelkäämään sinne menemistä, ovat
1. Että mun paino nousee lisää.
2. Ja etten opi syömään normaalisti sen päiväosastojakson jälkeen, vaan palaan takaisin syömään huonosti.
Mutta ehkä kuitenkin tärkein asia on, että oksentelu on edelleen pysynyt poissa kuvioista (:
Lisäksi tiistain syömiset menivät paljon paremmin, enkä korvannut aterioita(:
Tällä hetkellä painan noin 54-56kg.
Jos yli puoli vuotta sitten olisin saanut tietää, että tulisin jälleen painamaan tämän verran, olisin ollut shokissa ja alkanut jo valmiiksi vihaamaan itseäni entisestään.
Vaikka haluaisin painaa 50-52kg, en silti nimittele itseäni peilin edessä läskiksi paskakasaksi. Toki on ollut niitäkin päiviä, jolloin olisin halunut haihtua savuna ilmaan, mutta niitä on ollut onneksi paljon vähemmän.
Itseasiassa olen yleensä peiliin katsoessani (vieläpä alusvaatteisillani/alastomana) ollut kroppaani suhtkoht tyytyväinen.
Mielestäni kroppani ei ole muuttunut paljoakaan siitä, kuin mitä se oli noin 8 kiloa kevyempänä.
Toki rinnat ovat hieman saanet kokoa, samoin perse ja reidet, mutta muuten saman näköinen kroppa.
Eräänä aamuna, kun katsoin peiliin, ajattelin oikeasti, että mulla on edelleen hoikka ja hyvä kroppa. Tämän jälkeen menin puntarille, ja siinä paistoivat luvut 55kg ja risat.
Silloi mä viimein ymmärsin, että se numero ei aina kerrokaan koko totuutta!
Ja lisäksi mä mahdun edelleen lähes kaikkiin vaateisiin kuin mitä pidin ollessani kevyempi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti